Suosituimmat rulettistrategiat

Ruletti syntyi vahingossa 1600-luvulla, kun ranskalainen tiedemies ja monilahjakkuus Blaise Pascal yritti keksiä ikiliikkujaa. Kitka ja painovoima tunnetusti pysäyttävät ikiliikkujat ennen pitkää, mutta rulettipyörä saavutti suosiota - etenkin sen jälkeen, kun Blancin veljekset vähensivät nollien määrän kahdesta yhteen 1800-luvulla.

Ruletin lumo on saanut älyköt ja pelurit käyttämään melkoisen määrän aikaa ja tupakkia peliä pohtien. Tavoitteena on täydellinen järjestelmä, jolla jää aina voitolle. Vuosien varrella yrittäjiä on riittänyt, mutta onnistumiset lienevät lopulta sattumanvaraisia.

Tässä artikkelissa esittelemme tunnetuimmat rulettistrategiat sekä niiden hyvät ja huonot puolet.

Rulettipyörällä ei ole muistia

Järjestelmien heikko kohta aina sama: rulettipyörän pyörähdys on matemaattista termistöä käyttäen satunnaisilmiö, jossa edellisen kierroksen tulokset eivät vaikuta seuraavaan. Kierroksesta toiseen millään yksittäisellä numerolla tai numeroiden joukolla ei ole sen suurempaa todennäköisyyttä osua kohdalle, kuin millään aikasemmallakaan.

Toki pitkällä aikavälillä ruletissakin päästään lähelle keskimääräistä jakaumaa, mutta se voi toteutua vasta tuhansien pyöräytysten aikana. Tilastollista korjausliikettä odotellessaan pelaajat ovat usein syytäneet vihreälle veralle pienen omaisuuden luottaen siihen, että nyt on tietyn numeron tai numeroiden "vuoro". Tämä ilmiö tunnetaan nimellä pelurin virhepäätelmä, englanniksi gambler's phallacy tai Monte Carlo phallacy.

Tästä todennäköisyyssaarnasta huolimatta mikään ei estä kokeilemasta rulettistrategioita. Niistä saa peliin lisää jännitystä, ja jos kuula pomppii suotuisasti, voivat ne osoittautua varsin voitokkaiksi. Lisäksi ne tuovat satunnaiseen peliin mielekkyyttä ja järjestelmällisyyttä. Ennen kaikkea niihin kannattaa kuitenkin suhtautua viihteenä, ei varmana rikastumiskeinona.

Martingale

Martingale on rulettistrategioista yksinkertaisin, tunnetuin ja vaarallisin. Martingale on negatiivinen progressio: panosta nostetaan tappioiden jälkeen ja pudotetaan voittojen myötä.

Martingale perustuu 2:n potensseihin: panos tuplataan jokaisen tappion jälkeen, ja voiton jälkeen aloitetaan taas yhdestä yksiköstä. Panostuskohteeksi käy mikä tahansa numerojoukko, jossa voittosuhde on 1:1, kuten punainen - musta, parillinen - pariton, iso - pieni.

Esimerkki 1: panostat punaiselle aloittaen 1€ panoksella. Panostus etenee seuraavasti:

Panostusesimerkki Martingale rulettistrategia

Teoriassa martingale on varma systeemi, koska mitään numeroa tai väriä ei tule loputtomasti. Lisäksi pitkänkin tappioputken voi kuitata yhdellä onnistuneella panoksella. Ongelmana kuitenkin on panoksen eksponentiaalinen kasvu, ja joko oman kassan pohja tai pöytien panosrajat tulevat helposti vastaan panoksia tuplatessa. Lisäksi jokainen voitto lisää omaa kassaa lopulta vain yhdellä panostusyksiköllä.

Klassinen esimerkki pieleen menneestä martingale-strategian soveltamisesta tulee vuodelta 1913. Voit lukea siitä lisää Monte Carlon historiaa käsittelevästä artikkelistamme.

d'Alembert

d'Alembert on yksi yksinkertaisimmista rulettistrategioista ja huomattavasti martingalea maltillisempi panostustapa. Se on nimetty 1700-luvulla eläneen ranskalaisen matemaatikon Jean-Baptiste le Rond d'Alembertin mukaan.

Kuten martingale, myös d'Alembert on negatiivinen progressio, jossa panostetaan 1:1 -kohteille. Jokaisen tappion jälkeen panosta nostetaan yhdellä, voiton jälkeen puolestaan lasketaan.

d'Alembert-strategialla voi voittaa myös silloin, kun huteja tulee osumia enemmän. Pitkät tappioputket voivat kuitenkin koitua kohtalokkaaksi d'Alembert-strategian soveltajille, vaikka panos nousee huomattavasti martingalea hitaammin. Samalla kuitenkin mahdollisten tappioiden voittaminen takaisin hidastuu.

Fibonacci

Fibonacci eli Leonardo Pisano Bigollo oli 1100 - 1200 -luvuilla elänyt italialainen matemaatikko. Lukujono, jossa sarjan seuraava numero muodostuu aina kahden edellisen luvun summasta, on nimetty hänen mukaansa. Kyseinen numerosarja oli kuitenkin aikaisemmin tuttu jo intilaisille oppineille. Lukujonon alkupää näyttää tältä: 1 - 1 - 2 - 3 - 5 - 8 - 13 - 21 - 34 - 55 - 89 - 144.

Fibonaccin lukujonoon perustuvia järjestelmiä on useita. Enimmäkseen lukujonoa sovelletaan negatiivisena progressiona 1:1 -kohteille panostamisessa. Klassinen tapa on nostaa panosta yksi pykälä Fibonaccin lukujonon mukaan tappion jälkeen; voiton myötä sitä lasketaan kaksi askelta.

Toisin kuin martingalessa, Fibonaccilla panostaessa edellisten kierrosten tappioita ei voi kuitata yhdellä ainoalla voitolla. Periaatteessa voitolle voi kuitenkin päästä harvemmalla voitolla kuin osumalla, jos onni on myötä. Ongelmaksi muodostuvat silti pitkät tappioputket, vaikka panos nouseekin martingalea hitaammin.

Myös Netticasinot.comin ylläpito on vaivannut pieniä päitään ruletin ja Fibonaccin lukujonon yhdistämisellä. Lopputuloksena tästä työstä on sivustomme oma rulettisysteemi, Fibonaccin tusinat. Lisäksi Fibonaccia voi käyttää myös alla esitellyssä Labouchere-strategiassa.

Labouchere

Labouchere on hieman edellä mainittuja monimutkaisempi, mutta silti suosittu rulettistrategia. Myös se perustuu negatiiviseen progressioon: panos nousee tappioiden myötä, ja laskee voittojen jälkeen. Nimensä se on saanut kuuluisan brittiparlamentaarikon ja rulettiharrastajan Henry Laboucheren (1831 - 1912) mukaan.

Laboucheressa sovelletaan pelaajan valitsemaa lukujonoa. Se voi olla hyvin yksinkertainen 1 - 2 - 3, mutta halutessaan voit käyttää myös hienostuneempia (ja riskialttiimpia) numerosarjoja, kuten Fibonaccin lukujonoa.

Laboucheressa panoksen muodostavat lukujonon ensimmäisen ja viimeisen numeron summa. Voiton myötä ensimmäinen ja viimeinen numero ruksataan yli, tappion osuessa kohdalle puolestaan lisätään sarjan perään seuraava numero. Tämä kuulostaa monimutkaiselta, mutta kun avuksi ottaa kynän ja paperia, sujuu panostus helposti.

Esimerkki: panostat punaiselle aloittaen lukujonosta 1 - 2 - 3

Panostusesimerkki Labouchere rulettistrategia

Labouchere vaatii hieman harjoittelua, mutta sopii joustavuutensa ansiosta moneen makuun. Lukujonon valinnalla voi vaikuttaa riskiin: mitä nopeammin panos nousee, sitä riskialttiimpi strategia on, mutta vastaavasti mahdolliset voitotkin ovat suurempia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tappioputkista huolimatta jokaisen kierroksen todennäköisyys voittoon tai tappioon on tismalleen sama.

Laboucheren isoin etu on, että siinä voi jäädä voitolle, vaikka tappiokierroksia olisi voittorundeja enemmän. Tappioputket kuitenkin voivat koitua kalliiksi, joten itselleen kannattaa valita sopiva kipuraja.

Rulettistrategioiden soveltaminen käytännössä

Mitä monimutkaisempi strategia on kyseessä, sitä enemmän se vaatii harjoittelua. Kannattaakin aloittaa pikkupanoksella ja nostaa betsiä vasta kokemuksen karttuessa. Kynän ja paperin kanssa suuntaaminen kivijalkakasinolle saattaa kohottaa kulmakarvoja. Siksi mielestämme hauskin tapa pelata rulettia on netin livekasino.

Pöytä kannattaa valita tarkkaan, isoimmat erot ovat kierrosten nopeudessa, panostusrajoissa sekä mobiilikäyttöliittymässä. Jos esimerkiksi haluat pelata kierroksia nopeasti, kannattaa valita Evolution Gamingin Speed Roulette. Pienimmät panokset puolestaan löytyvät automaattiruleteista sekä Authentic Gamingin livestreamina lähetettävistä pöydistä. Paras mobiilitoteutus on mielestämme NetEntin Live Mobile.

Perusteellisemman tietopaketin livekasinon rulettimahdollisuuksista löydät sivultamme Livekasinot.

Koska kaikki yllä esitellyt strategiat perustuvat negatiiviseen progressioon 1:1 -panostuskohteissa, niitä voi myös soveltaa myös baccaratissa. Toisin kuin rulettipyörällä, baccarat-kengällä on muisti. Kun kengästä pelataan kortteja, vaikuttaa se jäljelle jäävän pakan kokoonpanoon. Tähän tarvitaan kuitenkin rulettia isompi pääoma, sillä livebaccaratissa minimipanos on yleensä ainakin 1€.

Ennen kuin alat panostaa rulettistrategian mukaan, muista kuitenkin äidin opetus siitä, millainen loppu ahneella on. Jos kohdalle osuu pitkä hutiputki, panoksen ylettömän kasvattamisen sijaan kannattaa hyväksyä tappiot, ottaa tauko ja aloittaa alusta.