Pelilisenssit Pohjoismaissa

Pohjoismaissa pelataan paljon rahapelejä. Lähes kaikissa Pohjoismaissa on tällä hetkellä rahapelialan monopoli. Ainoana edelläkävijänä on Tanska, joka kehitti oman lisenssijärjestelmänsä ja laillisti pelaamisen ulkomaisilla pelisivustoilla vuoden 2012 alussa. Pelimonopoleistaan huolimatta suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ovat tuttuja kävijöitä netticasinoilla. Kaikilla ETA-alueen netticasinoilla pelatessaan pelaajat saavat täysin verovapaat voitot. Ulkomaiset netticasinot houkuttelevat pelaajia myös sen vuoksi, että mahdollisuudet pelaamiseen pohjoismaissa ovat melko kehnot.

Suomessa ennen kolme erillistä yritystä yhdistyivät vuoden 2017 alussa yhdeksi yhtiöksi, joka on Veikkaus Oy. Suomessa on vielä lisäksi Ahvenanmaalla toimiva Paf. Ruotsissa vastaava monopoliyhtiö on Svenska Spel ja Norjassa Norsk Tipping sekä Norsk Risktoto. Vaikka viime vuosien aikana monopoliyhtiöiden ylläpitämät sivustot ovat parantaneet pelivalikoimiaan myös netissä, eivät pelivalikoimat sivustoilla ole lähelläkään ulkomaisten netticasinoiden tarjontaa. Ulkomaisilla netticasinoilla on aina satojen pelien valikoima, joissain tapauksissa tarjolla on jopa yli 1000 peliä. Uusimmat casinopelit ovat aina ensimmäisenä saatavilla ulkomaisilla netticasinoilla. Niillä pelaamisessa on myös lukuisia muita etuja, kuten esimerkiksi casinobonukset ja muut kampanjat, joita netticasinot tarjoavat pelaajilleen.

Lisenssijärjestelmän hyödyt

Casinopelaamisen lisääntyessä ulkomaisilla sivustoilla, myös Pohjoismaissa on tullut eteen kysymys pelimonopolien rikkomisesta ja ulkomaisilla sivustoilla pelaamisen salliminen. Tämänhetkinen tilanne ei joka tapauksessa aja juuri kenenkään etua, sillä ulkomaisilla sivustoilla pelataan paljon jo nyt. On arvioitu, että Suomessa vähintään neljäsosa on ulkomaisten peliyritysten hallinnassa, Ruotsissa vastaavan luvun on arvioitu olevan jopa suurempi. Tarkkaa tietoa asiasta on vaikea saada, sillä pelisivustoja toimii useista eri maista käsin. Myös yrityksiä on lukemattomia ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Oma lisenssijärjestelmä toisi esimerkiksi Suomelle tai Ruotsille etuja verotulojen muodossa. Se ei kuitenkaan ole ainoa peruste pelilisenssin hankkimiselle. Lisenssijärjestelmän avulla pelaamista on helpompi seurata ja pelaamisen haittapuolia voidaan estää tehokkaammin kuin tällä hetkellä. Ruotsissa tällainen lisenssijärjestelmä on jo tulossa, ja sitä on valmisteltu jonkin aikaa. Tällä hetkellä mitään ei ole päätetty, mutta mikäli suunnitelma totetutetaan, se tulisi voimaan vuoden 2019 alussa. Suunnitteilla on 18% veroprosentti Ruotsin lisenssillä toimiville pelisivustoille. Lisenssin julkistamisen tavoitteena on, että vähintään 90% ruotsalaisista pelaajista siirtyisi lisensioidulle sivustoille pelaamaan. Suomi on pitkään ollut EU:n painostuksen alaisena pelimonopolin suhteen.

Tällä hetkellä myös Suomessa on nähtävissä selviä merkkejä siitä, että pelimonopoli saattaisi olla hajoamassa, vaikka suunnitelmat eivät olekaan yhtä pitkällä kuin naapurimaassa Ruotsissa. Esimerkiksi kolmen monopoliyhtiön yhdistyminen yhdeksi voidaan nähdä merkkinä siitä, että näin valmistaudutaan pelimarkkinan avautumiseen ulkomaisille yhtiöille.

Ulkomaisessa omistuksessa olevat pelisivustot suhautuvat positiivisesti pelimarkkinoiden avautumiseen, sillä vaikka se tarkoittaa lisää veronmaksua, samaan aikaan se tarkoittaa luultavasti myös asiakasmäärän kasvua. Sen sijaan esimerkiksi Maltalla koetaan tilanne jossain määrin uhkaavana. Jos useat suurimmista peliyhtiöistä siirtyisivät Maltalta pohjoismaihin, seuraukset saattaisivat olla suhteellisen vahingolliset Maltan taloudelle. Tällä hetkellä on kuitenkin vaikea sanoa, miten mahdollinen lisenssijärjestelmä vaikuttaisi peliyritysten sijaintiin. Maltalla on muitakin huomattavia etuja yritysten kannalta kuin pelkästään suosittu pelilisenssi. Esimerkiksi yritystoiminnan kokonaiskustannukset jäisivät todennäköisesti paljon pienemmiksi kuin pohjoismaissa. Malta pyrkii säilyttämään keskeisen asemansa Euroopan rahapelimarkkinoilla, erityisesti peliyhtiöiden kotipaikkana, riippumatta siitä, mitä pohjoismaissa tulee tapahtumaan.

Tanskan pelilisenssi

Pohjoismaissa otettaisiin luultavasti hyvin paljon mallia Tanskan onnistuneesta esimerkistä. Tanskassa jo pian viiden vuoden ajan on voinut pelata lisensioiduilla sivustoilla, jotka toimivat ulkomailta käsin. Ennen Tanskassa oli muiden pohjoismaiden tapaan pelialan monopoli, jota piti hallussaan Danske Spil. Vielä tälläkin hetkellä Danske Spilin omistuksessa on yli puolet Tanskan rahapelimarkkinasta netissä. Tanskalaisten pelaaminen on lisääntynyt tasaiseen tahtiin sen jälkeen, kun maan lisenssijärjestelmä tuli voimaan.

Rahapelaamisen haittojen ehkäisy

Pohjoismaissa yleisenä huolena on myös se, miten uhkapelaamisen suosion kasvu lisää pelaamisen haittavaikutuksia, sillä se on lähes väistämätöntä, kun pelaaminen lisääntyy. Tällä hetkellä rahapelaamisen haittojen koetaan olevan helpommin ehkäistävissä, Suomen pelimonopolin ansiosta. Suomen pelimarkkinan avautumisella myös muille pelialan yrityksille, uskotaan vaikeuttavan pelaajien suojelua rahapelaamisen haitoilta.

Tällä hetkellä rahapelien tuotoista Suomessa, menee suuri osa juuri pelaamisen haittojen ehkäisyyn. Mikä olisi tilanne silloin, jos Suomen pelimarkkina avautuisi myös muille yrityksille? Lisenssijärjestelmällä olisi luultavasti siis hyviä ja huonoja puolia pelaamisen turvallisuuden kannalta.

Pelaamista voitaisiin seurata tarkemmin kuin tällä hetkellä, sillä tämänhetkinen tilanne on, että suomalaisten pelaajien tiedetään pelaavan paljon myös ulkomaisilla sivustoilla, mutta tarkkaa tietoa suomalaisten pelaamisesta ei ole saatavilla. Toisaalta pelaaminen ulkomaisilla sivustoilla varmasti lisääntyisi jos pelilisenssejä myönnettäisiin myös niille. Pelilisenssin kehittämisessä Suomeen tulisi ottaa erityisesti huomioon, miten jatkettaisiin peliongelmien ehkäisemiseksi tehtyä työtä. Yksi lisenssijärjestelmän tehtävistä onkin pelaajien turvallisuuden takaaminen.

Jo nyt EU-maiden pelilisensseillä toimiville sivustoille on asetettu tietyt vaatimukset sille, kuinka pelaamisen haittapuolia on ehkäistävä pelisivustoilla. Kyseessä on nimenomaan ennaltaehkäisevät menetelmät, kuten esimerkiksi pelaamisen rajoittaminen pelitauoilla ja talletusrajoilla, joita pelaavat voivat asettaa itse itselleen. Esimerkiksi Iso-Britannian pelilisenssi määrittää vielä tarkemmin kuin Maltan pelilisenssi, millä keinoin pelaajien on pystyttävä casinoilla rajoittamaan pelaamistaan.

Erilaiset ennaltaehkäisevät menetelmät ovat mahdollisesti tehokkain keino vastuullisen pelaamisen edistämiseen casinoilla, mutta ne eivät yksinään riitä. Pelaamiseen on oltava keinoja puuttua myös siinä vaiheessa, kun siitä on jo muodostunut ongelma. Suomen mallia voidaan pitää ainakin jossain määrin toimivana, sillä rahapeliyhtiö on itse myös vastuussa pelaamisen haittojen ehkäisystä, vaikka ei tietenkään kokonaan.

Mikäli Ruotsin ehdotus lisenssijärjestelmästä hyväksytään, on hyvin todennäköistä, että myös Suomessa tehdään vastaava suunnitelma seuraavan muutaman vuoden sisällä. Tässä vaiheessa on kuitenkin hankala arvioida, millaiset vaikutukset asialla olisi ja miten pelilisenssi käytännössä toteutuisi Suomessa. Lisääntyisikö rahapelien pelaaminen huomattavasti ulkomaisilla sivustoilla, jos sivustoilla olisi Suomen pelilisenssit? Vai pitäisikö Veikkaus silti hallussaan suurinta osaa markkinasta, vuosikymmenten ajan kerätyn maineen ansiosta? Toisaalta voidaan olettaa, että suomalaisilla pelaajilla menisi jonkin aikaa ennen kuin he näkisivät muut sivustot yhdenvertaisina Veikkauksen ja Paf:in peleihin nähden, mutta uten sanottu, suomalaiset pelaavat kuitenkin runsaasti ulkomaisilla sivustoilla jo nyt.