Pelialan tutkimukset - Ongelmapelaaminen

Suomessa pelataan rahapelejä muihin maihin verrattuna paljon. Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että jopa 80 prosenttia vastaajista oli pelannut vähintään yhtä rahapeliä viimeisen 12 kuukauden aikana. Vähiten rahapelejä pelattiin alle 18-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta jopa 37% alaikäistäkin oli pelannut viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa verrattiin tuloksia vuonna 2011 kerättyihin tietoihin, ja niiden perusteella rahapelaaminen oli lisääntynyt lähes kaikissa ikäryhmissä. Alaikäisten ikäryhmässä (15-17v.) pelaaminen oli vähentynyt jopa 10 prosentilla ja 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä pysynyt samana.

Peliongelmien yleisyys Suomessa

Rahapeliongelmien yleisyyttä tutkittiin Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -tutkimuksessa kahdella eri mittarilla (SOGS ja PGSI), joista molemmat mittaavat rahapelikäyttäytymistä ja sen haitallisia tai kielteisiä seurauksia. Rahapeliongelma ja rahapeliriippuvuus erotetaan tutkimuksessa toisistaan niin, että vastaajat, jotka saivat 5 tai enemmän pistettä SOGS-kyselyssä, määriteltiin rahapeliriippuvaisiksi. Jos pistemäärä oli 3-4, se viittasi lievempään rahapeliongelmaan. Kaikista tutkimuksen ikäryhmistä (15-74-vuotiaat) rahapeliongelma oli 3,3% vastaajista. Suhteutettuna väestöön tämä tarkoittaa noin 124 000 henkilöä Suomessa. Rahapeliriippuvaisina pidettiin tutkimuksen mukaan 1,3 prosenttia eli väestöstä noin 49 000 henkilöä. Vuoteen 2011 verrattuna todennäköisesti rahapeliriippuvaisten, ongelmapelaajien ja riskitason pelaamisen määrät olivat kasvaneet.

Kaikissa ikäluokissa, sekä SOGS- että PGSI-kyselyjen perusteella, rahapeliongelmat olivat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Naisten rahapeliongelmien määrä oli kuitenkin kasvanut vuosien 2011 ja 2015 välillä. SOGS-kyselyn avulla tehdyssä tutkimuksessa naisten rahapeliongelmien määrä oli kasvanut 1,1 prosentista 2,4 prosenttiin. (Miehillä vastaava luku oli vuonna 2015 4,2%).

Miksi peliongelma syntyy?

Rahapelien pelaamiseen liittyy aina riskejä, joita ei voi kieltää. Pelaamisen haittapuolet näkyvät esimerkiksi peliongelmien lisääntymisenä. Mitä enemmän rahapelejä pelataan, sitä enemmän esiintyy todennäköisesti myös peliongelmia. Ongelmien synty ei johdu vähäisestä tietoisuudesta eikä ole vain yhtä ihmisryhmää, joka kärsisi peliongelmista, vaan se voi kehittyä kenelle tahansa. Esimerkiksi pelialalla työskenteleminen on tutkimuksissa osoitettu yhdeksi suurimmista riskitekijöistä peliongelman syntymiselle. Omilla pelitavoillaan voi kuitenkin alentaa merkittävästi riskiä peliriippuvuuden syntyyn.

Euroopan komissio on listannut ongelmapelaamiseen vaikuttavia tekijöitä. Listauksen mukaan eniten vaikuttavat tilanteen toistuvuus ja tuloksen selviämisnopeus, pelien saatavuus ja sosiaalinen ympäristö sekä kaupallinen viestintä, jotka ovat ulkoisia seikkoja. Pelien helppoa saatavuutta pidetään riskitekijänä samoin kuin niiden pelien pelaamista, joissa pelin lopputulos selviää nopeasti. Myös se, että perheenjäsenet tai ystävät pelaavat runsaasti, voi altistaa peliongelman syntymiselle.

Lisäksi vaikuttavat pelaajan omat pelaamiseen liittyvät tavat ja uskomukset, joita ovat esimerkiksi pyrkimys voittaa hävityt rahat takaisin tai uskomus, että pelaaja voi vaikuttaa pelin lopputulokseen, vaikka todellisuudessa pelin lopputulos määräytyisi täysin satunnaisesti. Tämänkaltaiset harhakuvitelmat ovat vaarallisia, ja voivat paitsi altistaa peliongelman syntymiselle, myös olla merkki jo kehittyneestä peliongelmasta.

Kolikkopelien kohdalla pelin lopputulos on täysin sattumanvarainen, mutta joidenkin muiden kasinopelien, pokerin ja urheiluvedonlyönnin kohdalla ”taidolla” eli erilaisilla pelistrategioilla voi olla mahdollista jossain määrin vaikuttaa siihen, kuinka paljon peleissä voittaa. Näissäkin peleissä lopputulokseen vaikuttavat suurimmaksi osaksi muut tekijät kuin ne, joihin pelaaja voi itse vaikuttaa.

Ongelmapelaamisen määrittely on vaikeaa, mutta esimerkiksi seuraavia määritelmiä on käytetty: pelaaminen aiheuttaa ongelmia psyykkisellä tai fyysisellä tasolla, pelaaminen häiritsee tai vahingoittaa toistuvasti perhesuhteita, työssäkäyntiä tai taloudellista tilannetta.

Mitkä rahapelit addiktoivat helpoiten?

Myös Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -tutkimuksessa tutkittiin rahapeliongelman yleisyyttä eri rahapelityyppejä pelanneilla. Tulokset olivat samankaltaisia, eli kaikkein vähiten rahapeliongelmia esiintyi niiden pelien pelaajilla joissa pelin tulokset saadaan hitaimmin, eli tässä tapauksessa lottopelien pelaajilla. Tulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, eikä niitä voida yleistää koskemaan koko väestöä. Ei siis voida sanoa, että lottopelit ovat aina vähemmän addiktoivia, sillä tulee ottaa huomioon, millaiset pelaajat yleensä pelaavat lottoa ja onko heidän pelikäyttäytyminen muilla tavoin vähemmän addiktoivaa. Tässä kohtaa hyödyllisiksi tulevat esimerkiksi tutkimukset, jotka mittaavat pelaamisen yleisyyttä ja pelaamiseen käytettyä rahamäärää.

Euroopan komission kanssa samaa linjaa noudattavat myös Peluurin julkaisemat tilastot, joiden mukaan kolikkopelit ovat kaikkein addiktoivimpia rahapelejä. Tätä perustellaan sillä, että pelin lopputulos selviää näissä peleissä kaikkein nopeimmin. Peluurin tilastojen mukaan noin 60% ongelmapelaajista oli addiktoitunut juuri kolikkopeleihin.

Netissä pelattavissa kolikkopeleissä pelaaminen on nopeutunut entisestään, ja yksi pelikierros kestää vain muutamia sekunteja. Tällöin on todennäköistä, että pelikierroksia pelataan todella monia putkeen.

Kolikkopelit ovat jo kauan aikaa sitten saaneet maineen kaikkein koukuttavimpana pelimuotona, sillä pelissä ei ole alun perin ollut mitään muuta viihteellistä tarkoitusta, kuin voittaminen ja häviäminen. Toisenlaiset kasinopelit tarjoavat monipuolisempia pelikokemuksia siinä mielessä, että niihin on alunperin liittynyt sosiaalinen kanssakäyminen, kun pelejä pelattiin muita vastaan. Kolikkopeli taas on alusta saakka ollut yhdelle ihmiselle kehitetty peli. Esimerkiksi lottopelit ja vedonlyönti määritellään vähemmän addiktoivaksi sen vuoksi, että pelien lopputulos selviää huomattavasti hitaammin kuin kasinopeleissä. Tämänkaltaisia pelejä myös usein pelataan paljon harvemmin, mikä vähentää pelaamiseen sisältyviä riskejä.

Kiinnostavaa on myös se, että esimerkiksi lottopelien palautusprosentti on merkittävästi alhaisempi kuin kolikkopeleissä. Kolikkopelien addiktoivaa vaikutusta saattaa lisätä se, että pelaajaa palkitaan jatkuvasti pienten voittojen avulla. Tämä luo pelaajalle mielikuvan siitä, että hän jää voitolle, vaikka todellisuudessa pienet voitot vain hidastaisivat pelikassan tyhjenemistä. Jatkuvat pienet voitot, jotka toisinaan ovat pienempiä kuin yhden pelikierroksen panos, myös kannustavat jatkamaan pelaamista. Pienet voitot pitävät yllä pelaajan uskoa siihen, että isompi voitto voi osua kohdalle milloin tahansa.

Nykyisin netissä pelattavissa kolikkopeleissä on tarkoin suunnitellut teemat, paljon erilaisia bonustoimintoja, jotka voivat lisätä pelien koukuttavuutta. Perinteisistä kolikkopeleistä tuttuja ääniefektejä hyödynnetään myös videokolikkopeleissä teemaan sopivan musiikin ohella. Vaikka netissä pelaaminen on mahdollista lähes missä ja milloin tahansa, on kuitenkin syytä todeta, että Suomessa suurin osa ongelmapelaajista on koukussa fyysiisiin peleihin eli peliautomaatteihin, joita on esimerkiksi kaupoissa ja pelisaleissa. On hankalaa arvioida, onko syynä se, että netissä pelattavat pelit olisivat vähemmän addiktoivia vai se, että suomalaiset pelaavat huomattavasti enemmän perinteisiä kolikkopelejä.

Ongelmapelaamisen aiheuttamat haitat

Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -tutkimuksessa osoitetaan, että myös se miten usein pelataan, vaikuttaa suoraan siihen, kuinka todennäköisesti peliongelma syntyy. Samassa tutkimuksessa tutkittiin myös sitä, miten esimerkiksi eri pelien pelaaminen, palkkataso ja ikä vaikuttavat peliongelmien esiintyvyyteen.

Rahapelaamisesta syntyviä haittoja on monenlaisia, ja jokainen kokee haitat eri tavoin. Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -tutkimuksessa kävi ilmi, että yleisin rahapelaamisesta koituva haitta oli hallinan puute eli pelaajat pelasivat enemmän kuin olivat alunperin ajatelleet. Toiseksi ja kolmanneksi yleisimmät haitat olivat se, että hävittyjä rahoja yritettiin monesti voittaa takaisin ja se, että pelaamisesta koettiin syyllisyyttä.

Tutkimusten otanta on useimmiten hajanainen, eikä välttämättä kuvaa kokonaisuutta hyvin. Esimerkiksi Peluurin tilastot koskevat ainoastaan pelaajia, jotka tiedostavat peliongelmansa ja ovat hakeneet siihen apua. Suuri osa ongelmapelaajista ei kuitenkaan hae apua tai ole mukana tutkimuksissa. On arvioitu, että vain noin 20% pelaajista joilla esiintyy ongelmapelaamista, hakee apua ongelmaansa.

Ehkäiseekö pelimonopoli rahapeleistä aiheutuvia haittoja?

Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -tutkimuksessa todetaan, että sillä, onko maassa käytössä pelilisenssi vai pelimonopoli, eli kuinka tarkasti pelaamista säädellään, ei ole yhteyttä siihen, kuinka suuri osa väestöstä kärsii ongelmapelaamisesta. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on käytössä lisenssijärjestelmä, mutta suurempi osa väestöstä kuin Suomessa kärsii peliongelmasta, vaikka Suomessa säädellään pelaamista ainakin näennäisesti enemmän.

Suomen pelimonopolia perustellaan usein sillä, että sen avulla rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja on helpompi kontrolloida. Rahapelaamisen haittoja pyritään vähentämään sillä, että Veikkaus rahoittaa rahapelien haittoja ehkäisevää toimintaa sekä pelaamisesta koituvien ongelmien hoitoa. Ongelmapelaamisen hoitoon ja ehkäisyyn Suomessa käytettyjä menetelmiä ei pidetä toimivina. Erityisesti tietoisuutta ongelmapelaamisesta halutaan lisätä hoitohenkilökunnan keskuudessa. Esimerkiksi päihdeongelmista ja niiden hoidosta tiedetään huomattavasti enemmän.

Pelimonopolin eli nykyisen Veikkauksen pelejä pidetään yleisesti turvallisempina, mitä perustellaan esimerkiksi siten, että Veikkaus ei tarjoa peleihinsä bonuksia tai kannusta pelaamaan erilaisilla kampanjoilla, tarjouksilla tai harhaanjohtavalla mainonnalla. Ulkomaisilla pelisivustoilla on lähes aina bonuksia ja muita etuja, jotka voidaan nähdä pelaamiseen kannustavana. Asiasta on kuitenkin eriäviä mielipiteitä, sillä myös Veikkaus mainostaa pelejään, ja on tällä hetkellä monopoliyhtiönä ainoa, joka ylipäätään saa mainostaa pelejään Suomessa.

Suomen rahapelimonopolin tulevaisuudesta on esitetty erilaisia mielipiteitä. Rahapelimarkkinoiden avaamista ulkomaisille pelisivustoille voidaan perustella esimerkiksi verotuloilla, joita se toisi Suomelle. Suomi ja muut maat joissa on rahapelimonopoli, ovat kokeneet painostusta EU:n taholta pelimonopolin rikkomiseen. Monopolia voidaan pitää esteenä taloudelliselle kasvulle, sillä se rajoittaa markkinoiden vapautta. Esimerkiksi Ruotsissa on edetty Suomea pidemmälle asiassa ja maassa on tehty esitys pelilisenssistä, jonka avulla ulkomaiset pelisivustot voisivat tarjota pelejä Ruotsin markkinoilla.

Mielipiteitä rahapelimonopolista on tutkittu esimerkiksi Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -tutkimuksessa, jonka perusteella suurin osa suomalaisista piti monopolimallia toimivana ratkaisuna. Jopa 77% vastaajista oli sitä mieltä, että monopoli on hyvä tapa rajoittaa rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Suomalaiset pelaajat siis kannattavat monopolimallia vahvasti, mikä saattaa olla hidaste Suomen rahapelimarkkinan avautumiselle.

Yksi suurimmista kysymyksistä asiaan liittyen on se, miten rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja ehkäistäisiin, jos järjestelmään tehtäisiin uudistuksia. Vastaajilta kysyttiin myös, kenen vastuulla rahapeliongelmien rajoittamisen tulisi heidän mielestään olla. Lähes puolet vastaajista ajattelivat suurimman vastuun olevan pelaajalla itsellään, mutta yli puolet pitivät rahapelejä tarjoavia yhtiöitä vastuullisena asiasta.

Vuoteen 2011 verrattuna mielipiteiden hajanaisuus lisääntyi, sillä suurempi osa vastaajista valitsi ”en osaa sanoa” -vaihtoehdon. Tämä saattaa kertoa mielipiteiden muuttumisesta ja tietoisuuden lisääntymisestä. Yhä useammat suomalaisista myös pelaavat rahapelejä ulkomaisilla pelisivustoilla, mikä saattaa vaikuttaa mielipiteisiin pelimonopolista.

Vuonna 2015 rahapelejä internetissä oli pelannut viimeisen 12 kuukauden aikana 24 prosenttia vastaajista. Vuoteen 2011 verrattuna määrä oli kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä. Tässä kohtaa ei määritelty, pelattiinko rahapelejä suomalaisilla vai ulkomailta käsin toimivilla pelisivustoilla.

Suomen pelimonopoli on jo pitkään kilpaillut ulkomaisten pelisivustojen kanssa, mistä osoituksena on esimerkiksi se, että Veikkaus sai vuonna 2004 luvan parantaa peliensä palautusprosentteja, pärjätäkseen kilpailussa ulkomaisille pelisivustoille. Viimeistään vuoden 2017 alussa voimaan tullut uudistus, jossa ennen kolme monopoliyhtiötä yhdistyivät yhdeksi on osoitus siitä, että Suomessa valmistaudutaan pelimarkkinoiden avautumiseen. Esimerkiksi Tanskassa on jo käytössä lisenssijärjestelmä, joka sallii ulkomaisten pelisivustojen tarjota pelejä maassa, mutta silti Tanskan entinen monopoliyhtiö Danske Spil, pitää yhä hallussaan noin 60% maan rahapelimarkkinasta.

Lähteet:

Suomalaisten rahapelaaminen 2015

Suomen rahapelimarkkinat